Loading

Erfalasorput ima atorneqartariaqarpoq

Erfalasorput erfalasuinnaanngilaq – Kalaallit Nunaata sumiuussutsimut, oqaluttuarisaanermut, kinaassutsimullu ataatsimoorfittut ilisarnaatigivaa. Uani quppernermi erfalasorput pillugu ilitsersuutit nassuiaatillu atuarneqarsinnaapput.

Ataaniittoq tuugassartaqarpoq assigiinngitsunik qulequtaqartumik.

Erfalasulertarneq aqqaasarnerlu
Erfalasulerneq
Erfalasulertarneq aqqaanerlu ataqqinnittumik pissuseqarluni sukkasuujunngitsumik ingerlanneqartassapput. Erfalasoq amuneqartassaaq seqernup nuinerani, taamaattorli siusinnerpaamik nal. 08.00. Nuannersumik alianartumilluunniit pisoqartillugu sila taarsereersimanngippat unnukkullu nal. 21.00 nallereersimanngippat erfalasulertoqarsinnaavoq. Kaperlattartumi ulluni kaperlannerata nalaaniittuni erfalasoq qullarsimassaaq nal. 09.00-imiit nal. 15.00-imut. Seqernup kaaviinnarfiata nalaani siusinnerpaamik amusivissaq kingusinnerpaamillu aqqaaffissaq najoqqutarineqartassapput. Erfalasup sukkulluunniit nuna attussanngilaa. Erfalasoq qullaleraanni aqqaraanniluunniit unermiliuttaraanni, nunamut tutsinnagu pitsaanerpaavoq. Isumannaatsumik qilersisariaqarpoq.

Erfalasoq aqqarneqartassaaq seqernup tarrinnerani taamaattorli siusinnerpaamik nal. 15.00 kingusinnerpaamillu nal. 21.00.

Kaperlattartumi ulluni kaperlannerata nalaaniittuni erfalasoq qullarsimassaaq nal. 09.00-imiit nal. 15.00-imut.
Seqernup kaaviinnarfiata nalaani siusinnerpaamik amusivissaq kingusinnerpaamillu aqqaaffissaq najoqqutarineqartassapput.

Erfalasup sukkulluunniit nuna attussanngilaa.

Erfalasoq qullaleraanni aqqaraanniluunniit unermiliuttaraanni, nunamut tutsinnagu pitsaanerpaavoq.
Isumannaatsumik qilersisariaqarpoq.

Ullut erfalasulerfissat qaammatisiutini Kalaallit Nunaatalu inatsisartuisa kaajallaasitaanni takuneqarsinnaapput. Taakku saniatigut erfalasulerfissat tusagassiuutitigut nalunaartutigineqartarput. Inuittaaq ulluni erfalasulerfissatut nalunaarutigineqartuni inassutiginaqaaq. Erfalasirmiuna toqqorsimanagu atorluartagassaq, nuannaartiusuni alliasuffinnilu.

Ulluni eqqaaniaaffinni, toqusoqartillugu ilisinermilu erfalasulerfik qiteqqullugu erfalasulertoqartarpoq. Erfalasoq qiteqqunneqartinnani apissillugu amuneqaqqaartassaaq sekundinili malussunni uninngatinneqaqqaassalluni, taavalu aatsaat qiteqqunneqassalluni, tassa imaappoq erfalasup silissusiata ammut killingata erfalasulerfiup qeqqa nallersimassavaa.

Katinngatit/peqatigiiffiit erfalasui

Katinngatini kanaartap takissusaa taassuma nooqutaa ilanngullugu erfalasortaata silissusianinngaaniit pingajua avillugu takinerussaaq. Katinngatit kanaartaat 250 cm-inik takissuseqarajupput.

Allunaasaasartaq nooqutaq ilanngullugu erfalasortaatut takitigissapput.

Katinngatit erfalasortaat erfalasortamit salliunniartuunngitsunik peqatigiiffiup aqqani saqqarmiuanilluunniit erfalasortap kanaartaata tungaatigut qulaatigut naqitsiffigineqarsimasinnaapput allapalaariffigineqarsinnaallutilluunniit.

Katinngatitaarnermi ileqqulersuuteqarneq sivisutinniartariaqanngilaq, kisiannili erfalasumut ataqqinnittumik torersumillu pissusilersortariaqarluni piareersarluagaasumik.

Katinngatit erfalasortaat kanaartaannut kikiattoriikkat maanna pissarsiarineqarajupput. Taamaakkaluartorli pissusilersuutissat taakkuupput.

Tunniussisuusoq oqaaseqaqqaarsinnaavoq katinngammut ataqqinnittumik pissuseqarnissaq eqqaasitsissutigalugu taamattaarlu neriuutigalugu atorluarneqartarnissaa naggataagullu katinngatitaartut pilluaqqullugit.

A
Tunniussinermi inuit pingasuusinnaapput:

1. Katinngammik tigumiartoq.
2. Katinngammik tunniussisoq.
3. Katinngammik tigusisoq.

B
Katinngammik tigumiartup katinngat puuaniit amoriigaq sanimorluinnaq sammitillugu siaassavaa tunniussisussaq tigusisussarlu akileriillutik erfalasortaata saavaniitillugit – isiginnaartoqarpat isiginnaartut saallugit.
Tigusisussap kaataarannguamik tigumiaqassagami eqqaamassavaa.

C
Kikissat nooquttamut qaninnerusumut pingasut kaattamik kaatassaapput.
Tigusisoq kaatsisuusassaaq.
Kikiak siulleq kaariutigalugu oqassaaq: – Kunngerput pillugu.
Sioqqutsisumk ilitsersuisoqareersimanngippat tunniussisup taanna oqaatigissavaa, taavalu tigusisup oqaatsit issuassavai, kinguliini taamattaaq.
Kikiak tulleq kaariutigalugu oqassaaq: – Nunarput pillugu.
Kikissat pingajuat kaariutigalugu oqassaaq: – Erfalarsorput Peqatigiiffippullu (peqatigiiffiup aqqa taallugu) pillugit.

D
Taava tunniussisup katinngat tugummiumiit tigussavaa napparlugulu tigusisussamut tunniullugu. Taamaalioreeruni assammillugu katinngatitaarnerani pilluaqqussavaa.

Matuma siornani allassimasut tassaapput tunniussisup ileqqulersuutigititassai. Taakku saniatigut katinngatitaartut qanoq iliuuseqarusunnerlutik namminneq aalajangissavaat. Inassutiginarpoq erinarsuutit erfalasutsinnut inuiaassutsitsinnulluunniit tunngasut ilaannik erinarsortoqarsinnaanera.

Inissamut pitsaanerpaamut katinngat inissinneqassaaq, oqaluttarfiup taleroiatungaanut – isiginnaartuniit isigalugu oqaluttarfiup saamiatungaanut – oqaluttarfimmiit sassartinnerulaartillugu.

Pissusissaq naapertorlugu katinngat imuneqassaaq.

Pissusilersuutiginiakkat nalunaalillugit oqaloqatigiissutigineqareersimassapput.

 Katinngammik tigumiartuussagaanni misigissuseqarfigalugu pisariqarpoq aammali nukeqartariaqarpoq. Katinngammik tigumiartuusup pissusilersuutissani ilikkarsimasariaqarpai. Atisat assuutit peqatigiittulluunniit ilisarnaatit igumiartunit atorneqassapput. Katinnat tamatigut pooqartillugu toqqorsimaneqartarpoq. Katinngat atorneqalersinnagu pooqartillugu ingerlattariaqarpoq. Katinngammut atasarput tigumiutaa. Taamaattumik peqarluni ingerlanneqara oqinnerusarpoq. Ikkuffik niup talerperliup – seeqqup – tunganiitittariaqarpoq ipua tuimut saamerlermut ujangisillugu.

Ingerlaarnissaq sivisussappat katinngat siaaqqatillugu tigumiutaaniitillugu oqinnerussaaq. Anorlersumi katinngatip allunaasaasartai qilerutigalugit atorneqarsinnaapput. Allunaasassat nivingasut isorpasissuunngitsukkut qasungasumik ataasiarlugit qileriarlugit erfalasortaq kaagallallugu aappaa saamiatungagut aappaa talerpiatungaagut imminnut ornitsillugit kaajallaguteriarlugit qasungasumik qilerneqassapput. Sila ajussangatinngikkaanni tamatigut tigumiutaa nassartariqanngilaq.

Tigumiusisaanngikkaani katinngatip kanaartaa nunamut tunngatillugu isikkap talerperliup tungaaniitittariaqarpoq. Qeqqarissisimatilluni kanaartaa tuip talerperliup tungaanut nususimaalaarneqassaaq assannillu illugiinnik tigummineqassalluni. Erfalasumik tigumiartup ingerlariassaguni talerpimminik katinngat kivissavaa qaami portoqataanik saamimminillu qitimi nalaatigut tigussallugu. Taamaasillugu ingerlanneqassaaq. Pisuffissaq sivisussappat tigumiutaata atorneqarnissaa inassutigineqarpoq. Taamaaliornermi assammik saamerlermik sakissat nalaatigut talerperlermillu qaap nalaatigut tigumiarneqassaaq.

Erfalasup sikitillugu ilassinnissutiginera

Aatsaat nunarput pillugu nuannaarutissaqaraangatta katinngatit atorlugit ilassinnittarpugut, soorlu kunngikkormiut nunallu allat naalakkersuisui ataqqinnittumik ilassiniarutsigit.

Ataqqinninniarneq tigumiartut tigumiartarnerattut aallartittarpoq. Taava assammik saamerlermik katinngatip kanaartaata ataatungaa tiguneqassaaq saamiatungimullu ingerlanneqartarluni.

Taamaaliuutigaluni talerpik ammukartikkiartuaarneqassaaq katinngatip silaannarmi talerpiatungimut sanimorluinnaq narlorissilluinnarnissaa tikillugu, kisianni erfalasortaanik nuna attornagu.

Ilassisassaq allornermik qulinik ungasitsigileraanni ataqqinnilluni sikititsinermik pissusilersortoqalissaaq;

naammassissaarlu ataqqiniagaq sarsutereerluni allornermik qulinik ungasitsigilerpat.

Kunngikkormiut inissaminnut pigaangata saneqqutileraangataluunniit taamatut ataqqinninniartoqartarpoq. Taamaaliortoqartarportaaq kunngi inuummersoqquneqaraangat imaluunniit nunarput inuiaassutsimullu erinarsuutit “Nunarput utoqqarsuanngoravit” imaluunniit “Nuna asiilasooq” assigisaallu erinarsoreqaraangata.

Ilisinermi aamma ataqqinninniartoqartarpoq, takkuuk taanna pillugu allaatigisaq.

Taamatut ileqqulersuutit soorlu timersortartut ingerlaarneranni atorneqassanngillat, taakkua katinngatertik uertillug iginnaartut ilassisassammatigit.

(Akaaraq ataqqinaammik ilaasortanngortinneqarmat)

Katinngatinik tigumiartunit katinngat eqqunneqassaaq, tigumiartullu makkuusinnaapput: Siulersorti tigumiartorlu, amerlanerusinnaappulli soorlu pingasunik sissuertoqarsinnaagamik. Siulersuisuat katinngatip siornani siulliussaaq sinneri tigumiartup avataani inissisimassallutik. Katinngatit arlaliuppata ingerlaartut siuleriiaassapput, katinngatinillu tigumiartut talerpiatungaaniissapput. Ataasiinnarmik siulersuisoqarsinnaavoq.

Katinngatit kusanartumik inissinneqassapput.

Tigumiartut iseriartorneranni isersimasut tamarmik katinngat saallugu nikuissapput aatsaallu katinngatit inissinneqareerpata ingissallutik.

Nerisoqartillugu, aliikkusersuisoqartillugu oqaluttuartoqartilluguluunniit katinngatit ilitsivimminiissapput. Ilitsiviliortoqarsinnaavoq.

Tigumiartoqaannarsimappat taakku paarlanneqartariaqartassapput.

Nalliuttorsiorneq naatinnagu katinngatit eqqunneqarnermittut anninneqassapput, nalliuttorsiornerup naanissaanut uninngatiinnarnianngikkaanni.

Palasimit akuerineqarluni aatsaat katinngatit oqaluffimmut eqqunneqarsinnaapput.

Oqaluffimmi katinngasisaartarnermik apeqqut assigiimmik nalinginnaasumillu akineqarsinnaanngikkaluartoq matuma ataani maleruaqqusat malinneqartariaqarput.

Oqaluffinni suliassaq suugaluarpallluunniit palasi ilaqutariillu suliamut attuumassuteqartut katinngasisaarnissamut akuersiseqqaartariaqarput.

Akuerineqarsimagaanni palasi/ajoqi suleqatigalugit katinngatip qaqugu eqqunneqarnissaa anninneqarnissaalu naalagiarnerullu nalaani sumi inissisimanissaa aalajangertariaqarput.

Eqqunneqarnera anninneqarneralu isaatitsinerup aniatitsinerullu nalaanni pisinnaapput, imaluunniit naalagiat isaalersinnagit katinngatit inissereerneqarsinnaapput, naalagiallu aniareerneranni anninneqarsinnaallutik. Siulleq atorumaneqarpat katinngatit inissaminnut kigaatsumik apuukkiartorneqarneranni annikkiartorneqarnerannilu ilagiit erfalasoq saallugu qiviarlugu nikuittassapput, tassa naalagiat altarip tungaanut sammigaluarlutik naqqup qeqqata tungaanut saassapput.

Katinngasisaartut paarlaattarnissaat sapinngisamik tussiuarnerup nalaani nipaarsaarluinnartumik pisassaaq.

Pilluaqqussut erinnnersaarneqartillugu/oqaatigineqartillugu katinngat sikitiallanneqartassaaq – immannguaq orlertillugu – naammassineqareerpallu nappaqqillugu.

Nalliuttorsiorluni sapaatinilu naalagiarnerni peqatigiiffiit katinngasisaarajunnerusarput.

Ilisinerit oqaluffinni suliaasartuni katinngasisaarfiugajunnersaapput.

Taakkunani palasip ilaqutaasullu isumaqatigiissuteqarfigereersimanissaat pisariqarluinnarpoq.

Tassanissaaq qulaani taaneqareersutut ilassinnittoqartassaaq aamma issumeerinermi.

Arlalinnik katinngasisaartoqaraangat inikilliornartaangallu katinngat ataasiinnaq ilani sinnerlugit sikitinneqartassaaq.

Katinngasisaartut nalliuttuni assuutigisartakkaminnik atisaqassapput.

Katinngatit arlaliusaraangata katinngasisaartussat siulersorneqartassapput, aallaqqaarfissamiit inissiffissanut tamanut siulersortaasussamik.

Katinngatit toqusumut attuumassuteqarnerusut niaquata nalaanut inissinneqassapput. Katinngasisaartut sinneri illerfiup kingornatungaani akileriillutik imminnut saallutik nikorfassapput. Palasi sassarpat taassumunnga saassapput.

Palasip oqaluussereernerani katinngasisaartut imminnut saaqqissapput.

Tussiutip kingulliup versiisa kingulliup tulliata naanerani katinngatit oqaluffimmiit annikkiartorneqalissapput, siulliullugit eqqunneqartut siulliullugit anninneqassallutik taamaasillutik katinngasisaaartut ilatik saaqquteqqaartariaqassallugit.

Oqaluffiup silataani katinngasisaartut biilip ingerlassisussap sanianut illugiillutik inississapput.

Iliveqarfimmi katinngasisaartut sapinngisamik illerfik qanillillugu inississapput.

Illerfik ilivermut ikineqalerpat katinngatit sikitinneqassapput.

Qujassuteqartoqannginnerani katinngasisaartut ataatsikkoorlutik iliveq qanillissavaat kingullermillu ataqqinninniutitut katinngatit kigaatsumik iliveq qulangersillugu pingasoriarluni ataatsikkut sikitinneqaqattaassapput qisuttat uninnganeqanngitsumik siumut narlortittaqattaaarlugit.

Pingasoriarlunissaaq sikititsineqartassaaq eqqaassutissanik naasortaliinermi peqataagaanni, naasortaliisoqareerneratigut eqqaassutissaq qimanneqalerpat, katinngatit imuneqalersinnagit.

Tamatuma kingorna katinngasisartut katinngasisaatitik kanaartaannut allunaasaasartaannik qilissavaat. Tamatuma kingorna erfalasortat kanaartanut imuneqassapput.

Ilisisoqartillugu katinngat aliasuummik qilertaqartinneqartussaanngilaq, aliasunneq katinngatip pissusianut naleqqutinngimmat, katinngalli ataqqinninniutaammat!

Erfalasutta torersumik ataqqinnittumillu atorneqarnissaa pingaartuuvoq.

Katinngatinik atuisut amerlanerpaat tassaapput peqatigiiffiit. Taakku malittarisaqarnissaminnik pisariaqartitsipput, taamaattumik neriuutigaarput ilitsersuutit uani atuagaaqqamiittut iluaqutigineqarumaartut atuarluarneqarlutik ilikkarluarneqarlutillu.

Ilitsersuut una Dannebrogip atorneqartarneranut atuagaaqqiaasoq annertuumik nakoqqutaralugu suliarineqarpoq, nunanimi talanni malittarisassat assigiiaaqimmata.

Erfalasoq manissarneqartanngilaq nutaajulluni manissareersimasarmat.

Erfalasoq katinngatillu toqqorsimanagit atorluagassaapput.

Katinngatit erfalasortamikkut ilisarnaaserneqarsimanngikkaangata ilaanni paarlaattoorneqartarput tammaaneqarlutilluunniit. Nooqutaasigut ilisarnaateqartissimanngikkaanni ipuatigut malunnaatsukkut peqatigiiffiup ilisarnaataanik nalunaaqutserneqarsinnaapput.

Kusassaatigalugu

Iikkami, oqaluttarfimmi assigisaanniluunniit pinnersaatigalugu erfalasorput atorniarneqassappat taava imatut inissinneqassapput:

Kalaallit Nunaata erfalasua nunat assgiinngitsut akornannut inissinneqassappat qiterlinngorlugu inissittariaqarpoq, nunallu allat erfalasui naqinnerit tulleriiaarnerat malillugu tulleriissaarsimasariaqarlutik, illuatungersiissiterlugit tulleriiaarlugit.

Erfalasorput nunallu allap erfalasua kanaartaat paarlatsillugit iikkamut inissinneqassappata erfalasutta erfalasulerifa qalliussaaq siginnaartuniit isigalugu saamerliussalluni.

Erfalasorput oqaluttarfimmut pinnersaatigineqassappat taassuma oqaluttarfiup siornatungaa tamaat matusimassavaa.

Erfalasorput oqaluttarfiup qaavanut inissinneqanngusaannassaaq, nerriviup qaliatut atorneqanngisaannassalluni erfalasunullu allanut nikanarsaataanngisaannassallun.

Erfalasorput oqaluffimmi illerfiup qaavani kusassaatitut atorneqarsinnaavoq ilaqutaasut tamanna kissaatigippassuk, ilaqutaasut erfalasup atornera namminneq isumagissavaat.

Erfalasoq soorunami illerfiup ilivermut ikineqannginnerani peerneqassaaq.

Toqusut illerfiata qaavanut erfalasorput ilineqarsimappat taava ammalortortaa niaquanut qaninnerutinneqassaaq naalagianiillu isigalugu ammalortup aappalaartumik qalipaatilittaa talerperliussaluni. Erfalasoq peerneqassaaq illerfik ilivermi matoorneqalersinnagu.

Eqqaassutissamik ilerrulluunniit ujarattaanik uleersinermi erfalasoq nunamut iliinnarneqarani ileqquatut imuneqassaaq.

Danskit erfalasuat, Dannebrog, maannakkut inatsisaasut malillugit danskit naalagaaffiata ingerlassaani illuutaanilu atoqqusaavoq. Aalangersakkanili aamma allassimavoq Kalaallit Nunaata erfalasua akuerineqaqqarani naalagaaffiup ilaani allani atorneqarsinnaasoq, tassa Danmarkimi Savalimmiunilu.

Nunat allat erfalasuisa arlaannik erfalasulissagaanni politiiniit akuersissummik peqqaartariaqarpoq, piffissamulli aalanagersimasuinnarnut atuuttumik.

Nunaat allat erfalasui peqatigalugit erfalasulertoqassappat erfalasulerfiit takeqqatigiissapput, erfalasullu tamarmik angeqqutigiinniartussaallutik.

Erfalasorput inissamut pitsaanerpaamut inissinneqassaaq. Erfalasulerfiit sanileriiaat arlaqarpata erfalasorput isiginnaartuniit isigalugu saameriutinneqarnianngikkuni qiterlinngorlugu inissinneqassaaq.

Erfalasut tamarmik ataatsikkut amuneqarsinnaanngippata erfalasorput siulliullugu amuneqassaaq kingulliullugulu aqqarneqarluni.

Eqqortuuvoq erfalasorput nunallu allat erfalasui imatut tulleriiaassallugit:

(Nunat avannarliit erfalasui)

Isumatusaarnerussaaq nunat allat erfalasui naqinnerit tulleriiaarneri malillugit erfalasutta kingornatigut tulleriinnileraanni.

Tulleriiaarineq eqqorluinnassappat taava franskit naqinneri atortariaqarput, soorlu imatut:

Erfalasulerfimmi ataatsimi nunat assigiinngitsut erfalasui amuneqassanngilluinnarput. Allamik Peqquteqaraanni, soorlu ikinngutit arlaannilluunniit tikeraartoqaraanni naqinnerit tulleriiaarneri atorneqartariaqanngillat, soorlu imaaliortoqarsinnaalluni nunap ikinngutigisap erfalasua erfalasutsinnut tulliullugu inissinneqarsinnaalluni, tamatumuuna ataqqinninniarneq nittarniarlugu.

Taamatut inatsiseqarput nunat assigiinngitsut erfalasui, soorlu Naalagaaffiit Peqatigiiffiit, FN-ip, atorneqarpata taassuma erfalasua ataqqinarnerpaamut inissinneqassaaq; qullarneqassaarlu sapinngisamik erfalasulerfimmut immikkoortumut.

Franskit oqaasii nunat tamalaat aallartitaqarfiisa akornanni oqaasiupput, dimplomatiets sprog, tulleriiaareqqissaarnerlu atorneqartarlutik, oqaatsillu taakku atorlugit nunat allat taaguutaat taakkualu aallaqqaataat danskit kalaallillu oqaasii atorlugit nunat aqqinik taaguutinit allaapput, soorlu assersuutigalugit imaallutik:

Kattuffik Erfalasorput

Kattuffik Erfalasorput

Nasiffimmut 11, 3911 Sisimiut, Kalaallit Nunaat

Email: mail@erfalasorput.gl Website: erfalasorput.gl

Copyright © poket all right reserved.

X